Historia

Herman August Renfors

Renforsin Ranta on saanut nimensä tältä monialaiselta tehtailijalta. Yritysalue sijaitsee sananmukaisesti Renforsin Rannalla eli saman joen rannalla, jonka varrella Renforsin tehtaat sijaitsivat vuoteen 1966 saakka.

Herman August Renfors (1849-1928) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä sekä kaupunginvaltuutettu. Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana yhdessä leskeksi jääneen äitinsä sekä kolmen sisaruksen kanssa. Hermanin isä oli merikapteeni, joka menehtyi haaksirikossa.

Renfors alkoi parikymppisenä valmistaa Kajaanissa uistimia ja vuonna 1876 hän perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Liiketoiminta laajeni 1880 turkistuotteisiin ja 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Renforsien kalastusvälineistä on tullut nykyään keräilijöiden aarteita.

Herman Renforsille paljastettiin muistomerkki Kajaanissa paikallisten yrittäjien ja paikallisen taiteilijan voimin 12.5.2007.

Tihisenniemi

Tihisenniemestä tuli lopulta synonyymi paperitehtaalle.

Tihisenniemi on Kajaaninjoen alajuoksulla sijaitseva niemi. Kajaaninjoen rantaan, Tihisenniemen teollisuusalueelle perustettiin keväällä 1907 Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön saha, josta sadan vuoden aikana kehittyi UPM-Kymmenen Kajaanin tehtaat.

Tihisenniemellä tarkoitettiin ennen pelkästään sen nimistä niemeä Peurapäänlahden rannalla. Peurapäänlahti täytettiin osaksi teollisuusaluetta ja myöhemmin Tihisenniemellä ymmärrettiin koko UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehdasalue.

Kuvassa Tihisenniemi 1800-luvun lopulla. Jäljennösvalokuvaus Pekka Agarth.

Kajaani Oy

Kajaani Oy harjoitti teollista toimintaa Tihisenniemellä vuodesta 1907 vuoteen 1989. Tämän jälkeen toimintaa jatkoivat Yhtyneet Paperitehtaat ja sittemmin UPM.

Kajaani Oy oli Kajaanin Tihisenniemellä Kajaaninjoen rannassa toiminut, paperin, sahatavaran ja sellun valmistusta harjoittanut yritys. Yhtiön perustava kokous pidettiin 9. maaliskuuta vuonna 1907 Riihimäellä. Yhtiön nimi oli aluksi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö. Yhtiön pääosakkaita olivat Kalle Välimaa sekä Paloheimo-veljekset Hjalmar Gabriel Paloheimo, Karl Alfred Paloheimo ja Paavo Paloheimo. Muut osakkaat olivat ähtäriläinen August Annila ja kajaanilainen kauppias Ivan Sergejeff. Yrityksen alkuperäinen nimi vaihtui Kajaani Oy:ksi vuonna 1945.

Kajaani Oy:n pääomistajat Kansallis-Osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola päättivät sulauttaa Kajaani Oy:n Yhtyneet Paperitehtaat Oy:öön vuoden 1989 aikana, jolloin Yhtyneistä tuli Suomen kolmanneksi suurin metsäyhtiö Kymmenen ja Enso-Gutzeitin jälkeen ja edelleen osa UPM-Kymmene-konsernia vuonna 1996. Kajaani Oy:n viimeisen toimintavuoden liikevaihto (konserni 1988) oli noin 1,5 mrd. mk (n. 250 milj. €).

Perusteina puunjalostusteollisuuden perustamiselle Kajaaniin olivat havupuumetsät, koskivoima ja rautatie. Ensimmäisenä tuotantolaitoksena aloitti vuonna 1907 saha. Ensimmäinen paperikone PK1 käynnistyi vuonna 1919 ja puutyötehdas vuonna 1924. Lisäksi Kajaani Oy on valmistanut tiiliä, puusepäntuotteita, spriitä ja klooria, myllytuotteita ja sillä on ollut myös oma maatila. Yhtiö on myös harjoittanut malminetsintää.

Ilmavalokuva tehdasalueelta vuodelta 1932. Jäljennösvalokuvaus Pekka Agarth.

Paperitehtaasta yritysalueeksi - historiallinen muutosprosessi

Päätös yritysalueen perustamisesta paperitehtaan tiloihin tehtiin välittömästi sulkupäätöksen jälkeen.

Samalla kun UPM ilmoitti lakkauttavansa Kajaanin tehtaan (syyskuu 2008), kertoi yhtiö tulevaisuuden suunnitelmistaan perustaa tehtaalle yritysalue. Alueesta tulisi rakentaa moderni ja toimiva yritysalue.

Hyvin varhaisessa vaiheessa ymmärrettiin, ettei aluetta voi kehittää ja myydä ”entisen paperitehtaan” tai Tihisenniemen nimellä. Tarvittiin oma imago ja brändi. Alueen nykyinen nimi Renforsin Ranta sekä jokimaisemaa hienosti mukaileva logo ovat paikallisen mainostoimiston käsialaa. Lisäksi Renforsin Ranta käsitteenä on aivan totta: entisen kajaanilaisen kalastusvälinetehtailijan Renforsin tehtaat todella ovat sijainneet samalla joen rannalla. Renfors oli kertoman mukaan innostava ja laajasti ajatteleva edistyspersoona. Tätä samaa otetta on yritetty soveltaa yritysalueen rakentamisessa.

Paperitehtaan tiloja on helpompi markkinoida ja myydä ilman koneita, putkia ja säiliöitä, ja niinpä paperitehtaan prosessilaitteiden purkutyöt aloitettiin heti. Purkutyöt on toteutettu lähes sataprosenttisesti. Kaikki liikkuva kalusto sekä paljon erillislaitteita kuten moottoreita, kuljettimia ja koneenosia on myyty jatkokäyttöön. Siitä huolimatta purkuromua on syntynyt valtavat määrät: yksin erilaisia metallijakeita on myyty jatkokäyttöön noin 25 000 tonnia.

Purkutyö on ollut meluisaa, pölyistä ja vaarallistakin. On syttynyt useita pieniä tulipalonalkuja, joista on ollut hyötyäkin sillä evakuointiharjoituksia on päästy toteuttamaan oikeissa olosuhteissa. Oma osaaminen alueturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta on Renforsin Rannassa kohentunut huomattavasti, ja pelastuslaitos on päässyt perehtymään alueen erikoispiirteisiin useaan kertaan.

Purkamisen jälkeen alkoi sitten uuden rakentaminen. Osassa toimistokohteissa on selvitty vain huoneiden läpimaalauksella ja logotarrojen laitolla oviin, ja tilat on näin saatu valmiiksi uudelle yritykselle. Suurimmassa osassa kohteista on kuitenkin tarvittu laajamittaista korjausrakentamista ennen uuden yritystoiminnan alkua. Paperipakkaamo on muutettu toimistoiksi, paperikonesali konepajaksi, keskusvarasto pesulaksi, paperivarasto tietokonesaliksi, kuorimo bioetanolitehtaaksi ja lietepuristamo mittalaitelaboratorioksi. On rakennettu myös tuhansia neliöitä uutta toimistotilaa purettujen säiliöiden kohdalle jääneen ”tyhjyyden” paikalle. Tähän mennessä noin puolet tiloista on kunnostettu uusille toimijoille. Kunnostettuihin tiloihin on päässyt kotiutumaan nyt yli 35 yritystä. Näistä suuri osa on alueella täysin uusia toimijoita ja loput ovat toimineet alueelle jo pidempään kuten nykyisin Pölkky-konserniin kuuluva saha sekä Kainuun Voiman voimalaitos.

Purkamisen ja uudisrakentamisen lisäksi Renforsin Rannassa on tehty valtava työ infrastruktuurin ja ympäristön kohentamiseksi. Usean toimijan yritysalue vaatii tyystin erilaisen ympäristön kuin yhden toimijan paperitehdas. Esimerkiksi kulkureitistöt jalankulkua varten on rakennettu ja linjattu uudelleen. On rakennettu läpikulkuja, kulkutunneleita ja uusia henkilöportteja. Parkkipaikkakapasiteettia on myös lisätty. Alueella liikkumisen helpottamiseksi on suunniteltu ja toteutettu koko alueen kattava opastejärjestelmä ja kaikkiin käytössä oleviin rakennuksiin on laitettu suuret valomainoskirjaimet, jotta myös pimeällä on mahdollisuus löytää kohteeseen. Liikkumisturvallisuus on otettu huomioon alueen kunnostamisessa. Tiestöä on parannettu, liikenne- ja varoitusmerkkejä on asennettu ja rautatien tasoristeys on varustettu puomilaittein. Myös Renforsin Rannan ympärillä olevat puisto- ja metsäalueet on siistitty ja ne ovat vuosittaisen kunnossapidon alaisuudessa.

Kuvassa puretaan paperivalmistuslaitteiden osia. Valokuva: Pekka Agarth

Renforsin Ranta yritysalue tänään

Renforsin Rannan alue on merkittävä työllistäjä Kainuussa

Renforsin Rannassa toimii tänään yli 35 eri alan yritystä. Alue on vireä ja kehittyvä. Alueen yritysten toisilleen tarjoama palvelu lue alueelle sisäistä vireyttä ja elinvoimaa. Yritysalueella on myös kansainvälisesti palvelevia yrityksiä sekä suuren luokan teollisia hankkeita. Alueen infrastruktuuri on moderni ja yrityksiä yksilöllisesti palveleva.

Kuva: Kajaanipiste 365 – valoo, kuvaa, runoo, haloo! –projekti 2013-2016 Kuvaaja: Ia Samoil